keskiviikko 10. toukokuuta 2017

On vaan niin vietävän kiire...

Uutta autoa ruvetaan/ruvettiin kokoamaan tällä viikolla tehtaalla, joten jännitys tiivistyy...  😋

Ja työrintamalla odottelen, jos vaikka päivä paistaisi minunkin risukasaan taas välillä... 

Palaan taas asioihin, joissa jotain palattavaa mahdollisesti on.
Kevään odotusta kaikille! (Vaikka viime päivät on lunta tullutkin vähän väliä.  =/ )

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Rahoituslaitosta kiittäen...

Saamme siis velkaantua uuden auton johdosta ja pienet maistiaiset tulevasta herkusta ovat tässä, olkaa hyvä!



Tätä siis odotellessa!  😊 

P.S Tein tosin erään "vakavasti otettavan" testin, jonka tulos minulle näytti tältä:
 

(En tosin välttämättä ihan allekirjoita koko juttua totuutena kohdallani, mutta muutama sana jopa pitää paikkaansa)   😉

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Kiirettä pitää, mutta...

...onneksi kohta pääsee kovemmin menemään. (Ainakin jos rahoituslaitos on suopealla päällä)

Nyt tuli nimittäin aika vaihtaa tuo niin mukava, mutta niin epäonninen BMW uuteen menopeliin. (Epäonneahan on ollut: parkkipaikalla kunnolla kolhuja x 2 ja nyt vielä vaihdatimme tuulilasin äskettäin, kun joku munapää kaahaili kaistanvaihtoja edessämme ja lennätti jonkin kiven tai nastan niin että hetkessä oli kunnon railo tuulilasin yläreunassa.)

Kolme vuotta tuli bemarilla täyteen juuri pari päivää sitten, joten onhan tuo jo aika vaihtaakin.   ;-)
Kävimme näin lauantain kunniaksi mieheni kanssa koe-ajamassa uutta "Volkkarin" GTI:tä.
Kivaa oli vaikka tietysti satoi vettä eli keli oli todella "kukkanen", mutta kyllä kulki GTI sateellakin!   =)

Ensi viikkoa odotellessa siis, jotta pääsisi taas köyhtymään rutkasti ja odottamaan herra ties kuinka kauan ennen kuin uusi kulkupeli saadaan ja sitten alkaa tietysti se kiroilu, kun ei osaa käyttää mitään toimintoja uudessa vempeleessä ja...

No, murehditaan noita kaikkia asioita sitten (jos) kun ne ajankohtaisiksi tulevat. 
Siihen asti voin jatkaa vanhoilla murheilla eli mistä uusi työpaikka, kun ei nykyisessä kestäisi enää päivääkään. (Eikä edes yötäkään...)

Ollaan taas joskus kuulolla, kun kerkeän, muistan ja on jotain muutakin kerrottavaa kuin että olen ollut töissä yössä, aamussa, aamussa, illassa, aamussa, aamussa, yössä.....    =/

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

"Jo joutui armias aika"...

Viimeksi suunnittelin juuri joulun tuomista/luomista kotiin ja nyt olikin jo aika siivota se pois.  =(

Niin se aika rientää ja tänään otin vielä ryhmäkuvan muistoksi jouluisista "karvaturvista".


Siinä ovat sulassa sovussa ja nyt löytyvät jo laatikosta, kaapin ylimmältä hyllyltä, odottavat siellä ensi joulua.

Uusi vuosikin jo alkoi ja taas uusi painon pudotus yritys. Vaaka ei olekaan näyttänyt vuosiin niin tylyä lukemaa kuin heti tammikuun alussa. Jos olisi ollut 300g enemmän, niin olisin varmasti purskahtanut lohduttomaan itkuun, mutta nyt vain suutuin vaa'alle ja potkaisin sen takaisin tuolin alle piiloon. Sitten katsoin peiliin ja suutuin vielä itsellenikin. (Joka lienee paljon hyödyllisempää kuin vaa'alle kiukuttelu...)
Nyt ei sitten auta muu kuin ottaa itseä jenkkakahvoista kiinni ja ruveta syömälakkoon. 5 päivää on jo takana!                                     (Ja n. 500? edessä. Huoh!)

Uusi työpaikkakin olisi edelleen tarpeen, koska paikat rupeavat hajoamaan tässä päivävuorojen rääkissä. Nyt olen urani ensimmäisellä sairaslomalla, joka johtuu puhtaasti siitä, että sattuu!!! Ei hyvä...

No, ehkä tämä vuosi on viimeinkin se "MINUN" vuosi eli hyviä asioita rupeaa tapahtumaan.
Tai sitten ei...
Aika näyttää ja sitä odotellessa kiroillaan sekä kuntoillaan. 

Hyvää alkanutta vuotta 2017 kaikille! 

tiistai 13. joulukuuta 2016

Nyt jo?!?

Ei voi olla totta! Taasko se joulu on jo ovella? No eipä ole ainakaan meidän ovessa puhumattakaan että sisään olisi päässyt. Havahduin nimittäin edellispäivänä huomaamaan että en ole edes joulukoristetta oveen laittanut niin kuin aina ennen olen 1.12 tehnyt. (Tosin vielä hieman enemmän "huolestuttaa" etten ole vielä laittanut edes käsäkoristetta niin kuin aina ennen olen sen 1.6 ripustanut...) No, vielähän tuon kerkiää, (siis joulukoristeen) jos vaan muistaisi... Yritetään vaikka huomenna. Tai ylihuomenna. Tai viimeistään ensi viikon alussa... 

Tänään kävin sentään pikaisesti jouluostoksilla. Yhteensä n. 2,5 tuntia keskustan liikkeissä ja yhdessä ostoskeskuksessa ja tuohon sisältyi jo puolen viikon ruokaostoksetkin. Huh! Nyt se on ohi. Kortit sain sentään tänään kirjoitettua loppuun ja jos huomenna saan ne vielä postiin niin olen kohtalaisen tyytyväinen suoritukseeni. Nyt voin keskittyä vain odottamaan pukkia.   =)
Tosin tänä vuonna ei ole vielä tiedossa paikkaa missä jouluaaton aterian söisi ja pukkia odottelisi...    =/
Mutta kaipa tuokin asia aattoon mennessä selkenee. Kunhan nyt ei ihan Rovaniemelle asti tarvitsisi lähteä "kiltin lapsen" lahjojaan hakemaan...

Ai niin! Hitsi! En ole muistanut edes esitellä teille viime jouluna saamiani uusia parhaita ystäviä. Kas tässä:

  
Eli pieni huriseva "villapallo-syöppö" ja tomaatin viiltäjä. Aivan pistämättömiä välineitä kumpikin. En tiedä miten olen tullut toimeen ilman niitä ennen...

No nyt sitten jään vain odottelemaan tietoa siitä, mitä muuta välttämätöntä minulta on puuttunut ennen tätä joulua, mutta en vain ole sitä tiennyt.   ;-)

Hyvää joulun odotusta kaikille, kilteille ja tuhmillekin! 

torstai 3. marraskuuta 2016

Loppu häämöttää...

Ja se häämöttää monellakin saralla. Ensisijaisesti ajattelin tosin kylpyhuoneremonttia, joka on yhtä asiaa vaille valmis. Nimittäin sähkötoiminen pyyhekuivain. Sen kun vielä saamme liikkeestä haettua ja sähkömiehen laittamaan sen toimintaan, niin sitten on urakka viimein ohi. Mutta kuvat uudesta kylppäristä saavat siis vieläkin odottaa tovin. Hyvää kannattaa toki odottaakin.   =)

Ja toinen loppu kajastaa yöhoitajan urallani. Vielä on jäljellä 7 + 4 yötä ja sitten se oli siinä! Katastrofia odotellessa... Elämä on pilalla...   =(

No, täytynee käydä kaupassa ostamassa uusi elämä. (Voisiko joku pistää minulle viestinä noin muistutukseksi, että missä se kauppa sijaitsi?!)   ;-)

Ei sitten muuta tällä kertaa. Moikka! 

torstai 22. syyskuuta 2016

Asennevamma...

...on synonyymi sanalle optimismi! Itse syyllistyin tuohon tavoistani poiketen, kun viimeksi tänne kirjoitin. Taisin mainita jotenkin niin että "uusi saunan ovi vain odottaa paikalleen laittoa". Joopajoo... Jos joku asia edes joskus olisi noin yksinkertaista, niin se olisi ihme. Nyt saunan ovi on kyllä paikallaan, mutta saranoita joudutaan upottamaan ovenpieleen, jotta ovi aukeaisi kunnolla myös silloin kun saunotaan ja lämpö laajentaa paneeleita jne... (Tarkennan vielä: joudutaan upottamaan LISÄÄ!) Ja muutenkin tuon uuden kylpyhuoneen esittely saa vielä odottaa, koska edelleenkään emme ole saaneet tilaamiamme suihkun lasiseinämiä eikä tilattu lasinen kaapin ovikaan ole edelleenkään tullut. Olen tietysti hätähousu, niin, vastahan me juhannuksena tätä remonttia aloitimme...    =/
Palaamme siis asiaan taas, kun jotain valmista näytettävää viimeinkin on...

P.S Jotain hyvääkin sentään; sauna testattiin viime lauantaina ja oli parempi kuin hyvä. Tarpeeksi happea "extra-ilmaröörin" ansiosta ja miellyttävän kosteat löylyt eikä polttavaa kuumuutta laisinkaan. Tavoite siis saavutettiin ainakin sillä saralla.   =)